Nyt on kaksi viikkoa elämää takana ilman Ronjaa. Tyhjää on ja ikävä on kova, mutta kai se arki alkaa tästä voittamaan. Enää en ole itkemässä joka toinen hetki, vaan voi jopa mennä puoli päivää ennen kuin päivän ensimmäiset itkut tulee... Tuskin tuska koskaan katoaa, mutta eiköhän tämä jossain vaiheessa helpota...

Arskan kanssa on touhuttu paljon ja viikonloppuna vietettiin laatuaikaa pihalla tehden lumitöitä. Arska aloittaa myös uudet hommat ensi viikonloppuna. Sanomalehdet Ilkka ja Pohjalainen julkaisevat yhteistä viikonloppuliitettä nimeltä Muru, johon Arskaa ryhtyy kirjoittamaan joka toinen viikko omaa kolumnia. Kolumnissa Arska kertoo elämästään, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin ja pohtii tulevaa. Murun voi lukea näköislehtenä kyseisten lehtien nettisivuilta, joten muistakaas lauantaina käydä lukaisemassa mitä Arska on tarinoinut =) Taitaa ainakin Arskan sisko olla kateudesta vihreä... =D

Muuten Arska tuntuu olevan masentunut yksinäisyyteen. Kissojen kanssa se leikkii ja etenkin pihalla meno äityy välillä melkoiseksi...

Xena kun saa tarpeekseen Arskan leikeistä, niin se kiipeää puuhun. Jossa se taiteilee aikansa, kunnes meno näyttää tältä...

... ja mun on pelastettava se tai sitten se pudottautuu puusta alas =)

Mutta Arska jaksaa onneksi yksinkin hyppiä ja nauttia talvesta...

... ja tehdä erikoisia ravisteluja, jotka tekee sen ihan luonnottoman näköiseksi...

Mutta osaa mamman pikkuvauva olla kiltistikin...