Ei mene meillä taas elämä putkeen... Arskan juoksut on loppumaisillaan ja tiistaina neiti alkoi kyykkiä ylimääräisen paljon pissalla ollessa. Se myös vuoti kellertävää limaa, joten eilen kiikutin sen heti lekuriin. Mun tuurilla meitin oma lekuri oli lomalla, joten jouduttiin turvautumaan vieraaseen apuun...

Lekurin diagnoosi oli, että Arskalla on kohtutulehdus =( Saatiin 14 päivän antibiottikuuri ja nyt toivotaan vaan parasta, ettei tulehdus muutu märkäkohduksi... mun tuurilla... juu...

Arskaa ei tosin hirveästi tunnu tulehdus hetkauttavan. Kuumetta ei ole ja ruoka maistuu normaalisti. Lekuri totesikin, että tulehdus ei ole paha, joten ajoissa sen huomasin, joten toivoa paranemisesta on. Pidetään peukkuja...

Eikä vastoinkäymiset tietenkään tähän loppuneet... Frodo ja Xenahan viettävät päivät pihalla. Ovat molemmat leikattuja eivätkä yleensä lähde pihalta kauas, pellolla käyvät kääntymässä. No, illalla Frodo sitten hyppelee tulemaan pellolta kolmella jalalla!!! Se ei laskenut painoa lainkaan oikealle takajalalle. Ei siinä mitään näkynyt eikä se tuntunut lämpimältäkään, mutta annoin sille homeopaattista lääkettä ensiapuun. Tänä aamuna poika käveli ihan normaalisti, joten todennäköisesti jalka oli vain venähtänyt.

Suurin kissahuoli on kuitenkin Xenasta... Neiti ei tullut kotiin lainkaan illalla =( Se tulee yleensä viimeistään klo 23 aikoihin, mutta vaikka kuinka huutelin niin ei näkynyt taikka kuulunut. Tuli siis nukuttua jälleen huonosti viime yö... Aamulla noustiin Arskan kanssa aikaisemmin ja mä kiertelin pellot ja lähialueen tiet etsien neitiä, mutta ei näkynyt eikä kuulunut missään... Huoli on suuri, mutta toivotaan nyt vain, että Xena on perinyt emänsä menohalut ja on vain lähtenyt käymään hieman pitemmällä ja palaa tänään kotiin...

Mulle riittäisi jo nämä vastoinkäymiset...