Niin sitä toivoa on nyt Arskan paranemisesta. Vuoto on lähes lakannut eikä kuumettakaan ole ilmennyt. Mutta pessimistinä en uskalla vielä iloita, vaan katsotaan nyt vaan eteenpäin päivä kerralla... Antibioottikuuria on kuitenkin reilusti vielä jäljellä, mutta toivotaan parasta.

Xenakin kotiutui yhden vuorokauden reissun jälkeen sotaveteraanina. Se on ilmeisesti saanut naapurin hormoonihäiriö-monsterikatilta turpiinsa, sillä naamassa oli haava sekä lonkassa pitkä kynnenraapaisu. Neiti oli oikein mamman pieni mussukka tullessaan kotiin, joten taisi olla kauhea kokemus.

Seuraavana iltana huutelin taas kissoja sisälle eikä ketään näkynyt tai kuulunut. Frodo tulee yleensä heti kun sitä huutaa, mutta ei mitään mistään. Käveltiin sitten Arskan kanssa takapihalle, niin siellä meitin kisut lymyili ojan pientareella kun monsterikatti seisoi niiden ja talon välissä uhittelemassa! Xena oli tippunut isoon ojaankin ja oli aivan läpimärkä, Frodo muuten vaan piileskeli peloissaan.

Xenan nähdessä Arskan se juoksi vauhdilla Arskan viereen ihan kuin kertoakseen tälle, että "nyt tarttetaan apua, tuo hullu kissa tappaa meidät ja sä oot mun bestis!" =) Arska lähtikin monsterikissaa kohden, joka alkoi uhitella Arskallekin, mutta häippäsi sitten paikalta kun Arska haukkui sille. Vasta tuon jälkeen Frodo uskalsi hiipiä meidän luokse.

Tuo monsterikatti on sama otus, joka aikoinaan antoi Morriksellekin selkään ja kävi viime keväänä Frodon kimppuun upottaen hampaansa Frodon takajalkaan, jolloin haava tulehtui =( Viime keväänä hankin vesipyssyn, johon laitoin suolavesiliuoksen, jolla sain kerran tuon monsterikatin kasteltua eikä sitä sinä kesänä enää meidän pihalla näkynyt. Täytyy siis turvautua taas vesipyssyyn ja maastoutumiseen... Mitäpä sitä ei omien pikkuistensa takia tekisi! =)

Frodon 2-vuotis synttäreitä sitten vietettiin eilen illalla ihan vaan herkuilla ja sohvalla maaten... =)

1240819073_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Me käytiin äitin kanssa eilen turistimatkalla Vaasan näyttelyssä. Ensin käytiin moikkaamassa mun asiakasta, afgaanipoikaa, ja sen jälkeen shoppailtiin. Sitten bullmastiffikehälle katsomaan ja kuvaamaan. Mun kuvaustaidot oli tosi ruosteessa, kun käytin omaa digipokkariani. Yleensä kuvaan työpaikan kameralla ja se kun on tosi laadukas kamera, niin kuvatkin onnistuu. En kuitenkaan jaksanut sitä eilen raahata mukaani käsilaukussa, vaan oli helpompaa vaan heittää kevyt pokkari laukkuun. Mutta kun ei hetkeen ole sillä kuvannut, niin eihän siitä mitään tullut. Lähes kaikista bullmastiffeista sain kuitenkin kuvat, vaikka samalla otin Riikallekin kuvia tämän kameralla =D

Tuloksista sen verran, että Riikan Tito oli ROP, ja VSP oli Bullcape´s Olga Nomen Ist Omen. Tässä surkea kuvatus voittajakaksikosta...

1240819218_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Päivän päätteeksi ROP kävi vielä meidän pihalla juoksemassa ja juomassa =) Harmi kun monsterikatti ei silloin ollut paikalla, olisi voinut saada kunnon kyydit... =D