Miss Diva Delicious on saanut taas uuden lempinimen... kakaraa voi huoletta kutsua nimellä Salama, sen verran vauhtia on taas riittänyt.

Olimme eilen illalla lekurisedän luona ottamassa rokotukset ja se energisyys näkyi sielläkin. Kakara hyppi ja pomppi ja tarkisti kaikki paikat. Puntarilla seisoi sekunnin, joten tarkka paino jäi hieman arvailujen varaan. Tutkimuspöydälle nostettuani sen, saikin sitten pitää molemmin käsin kiinni, ettei kakara olisi hypännyt viereisille pöydille tai lekurisedän kaulaan. Lekurisetää piti pussailla ja lyödä tassulla, haistella ja maistella kädet (josko niissä olisi jotain hyvää), varastaa lekurisedän kynä taskusta, maistella stetoskooppia... lista vain jatkuu...

Sydämen kuuntelusta ei meinannut tulla mitään, kun ei kakara pysynyt rauhassa hetkeäkään. Käytiin kaikki kikat läpi namuista ääniin, mutta mikään ei auttanut nanosekunttia kauemmin =D

Riikka aina toteaa, että Tito on energinen, joten nyt on viimeistään varmistettu, että samoja geenejä virtaa kakarankin veressä. Sen verran paljon on samaa kuin enossa =D

Aamulla yritin vältellä töihin menoa (=D) ja napsin kakarasta pärstäkuvia. Eihän siitä mitään ollut tulla, sillä ensin kakaran piti tonkia pusikoissa ja sitten kun huomasi, että kuvaan, niin piti tulla linssiin kiinni ihastelemaan omaa peilikuvaansa... =)

Ehkä vielä jossain vaiheessa saadaan otettua kunnon pärstäkuvakin...

Arskallekin tilasin sitten eilen ajan sterilointiin. Itseäni pelottaa ja kauhistuttaa koko ajatus leikkauksesta, mutta ei me voida näinkään jatkaa. Tänä keväänä Arskalla oli kahdet juoksut peräkkäin, toinen tulehduksen kera, ja sitten kaksi valeraskautta peräjälkeen... ja sitä maitoa tuli siis 7 viikkoa... Joten on se parempi neidille, että pääsee eroon noista... vaikka mammaa sitten pelottaakin...