Taas on vierähtänyt aikaa siitä kun viimeksi kirjoitin... ei vaan tunnu saavan aikaiseksi :( Käsi on hieman paremmassa kunnossa, onneksi! En ole sitä kyllä pahemmin vielä rasittanut, vaan ottanut ihan rauhallisesti ja antanut käden levätä. Tässä on kuitenkin muutama viikko kesälomaa jäljellä, joten toivottavasti pitkä lepo vahvistaa kättä niin, että pystyy sitten aloittamaan työt ihan normisti.

Ainon kanssa käytiin Oulussa KV-näyttelyssä kahtena päivänä peräkkäin. Ekana päivänä taivas repesi juuri kun junnunartut alkoivat, joten Ainon ainoa tavoite kehässä oli päästä häkkiin sateensuojaan :( Esiintyminen oli siis todella surkeeta. Arvostelu oli kuitenkin hyvä ja EH saatiin.

Seuraavana päivänä oli sitten tuskastuttavan kuumaa. Aino onneksi viihtyi varjoisassa häkissään, joten liian kaamea kuumuus sillä ei ollut. Tosin kehässä neitiä ei kiinnostanut taaskaan esiintyä, ja tuomari sanoikin, että mun handlauksen surkeuden takia hän antaa huonomman arvostelun ja saatiin taas EH. Tosin kirjallinen arvostelu oli todella hyvä! Eli meidän pitää harjoitella enemmän esiintymistä... Mutta ku harjoitukset ja mätsärit sujuu todella hyvin, mutta sitten ku on oikea näytelmä kyseessä, niin Ainoa ei voisi vähempää kiinnostaa :( Pitänee seuraavaan näyttelyyn kokeilla, josko kasvattaja esittäisi, niin Aino voisi toimia paremmin...

Ensi sunnuntaina kurvataan sitte pikkuprinsessojen kanssa bullmastiffien erkkariin. Adah esiintyy tuolloin eka kertaa junioriluokassa, ja laskin jo numerolapun perusteella, että junnunarttuja on mieletön määrä ilmoitettuna! Adahkaan ei ole kiinnostunut esiintymisestä, joten saa nähdä miten meidän käy. Kotona ollaan harjoiteltu ja käytiin viime viikolla mätsärissäkin, jossa tuloksena sinisten pentujen viides, mutta Adahn mielestä yli minuuttia kukaan ei viitsi seistä patsaana ja poseerata! Kotona neiti jaksaa hieman paremmin, mutta... Harjoittelua lisää :)

Erkkarista meillä ei ole mitään tavoitteita, muuta kuin että neiti jaksaisi seistä edes arvostelun ajan kunnolla. Tuo on niin keskenkasvuinen, ettei se vanhempien junnunarttujen seassa pärjää vielä millään. Mutta me mennäänki viettämään hauska päivä piknik-eväinemme kasvattajan seurassa :)

Huomenna Ronja rakas olisi täyttänyt 10 vuotta... Ronjan kuolemasta on jo 2.5 vuotta, mutta silti elämäni koiraa on kova ikävä. Voi kun Ronja olisi saanut olla mun kanssa pitempään...

Onneksi mulla on näitä koiria täällä kotona kuitenkin ilostuttamassa elämääni... Arwen-tummukin on jo kohta 8-vuotias veteraani. Vanhuuden arvokkuus näkyy tummussa, vaikka se jaksaakin noitten kakaroitten kanssa aina painia ja leikkiä :)

Tuuli kuljettaa viestejä sateenkaarisillalta...

Vajaan puolentoista viikon kuluttua lähden sitten muutaman päivän reissulla Skotlantiin. Lähdetään parhaan kaverini kanssa tuulettumaan Edinburghin kauniisiin maisemiin. Pitääkin käydä ostamassa lisää kamerakortteja, jotta saa näpsittyä mielettömän määrän kuvia... :)