Kävin eilen illalla dekkarikirjailija Leena Lehtolaisen pitämässä kirjallisuusmatineassa. Hän oli todella mielenkiintoinen ihminen, vaikka tuntui hyvin ujolta tai ihmissäikyltä. Ei juuri katsonut ketään, vaan käänsi puhuessaan katseen aina lattiaan tai katonrajaan.

Mutta itse sanomiset olivat mielenkiintoista, ja eritoten kun sai tietää miten hänen kirjansa ovat saaneet alkunsa ja millä tavalla hän niitä työstää. En ole lukenut Lehtolaisen kirjoja, mutta tuli sellainen olo, että nyt pitää käydä lainaamassa. Joten pitää jossain välissä kipaista kirjastoon katsomaan löytyykö yhtään hänen kirjaansa sieltä...