Päivän juttu valmis, joten taidan karata kotiin hieman aikaisemmin =D

Paluu työhön sairausloman jälkeen on lähtenyt melko kivuttomasti eteenpäin. Olen todellakin ruosteessa, sillä en meinaa saada ajatuksia järkevästi kirjoitettua ja eilisessä vaalimelskassa mielessä kävi jo pieni hätääntynyt olo siitä etten ehdi saada kaikkea valmiiksi. Kaippa tämä jossain vaiheessa hellittää ja palaan normaaliin kirjoittelutahtiini...

Mutta työtuntien määrä ei palaa enää entiselleen. Asiat on laitettu tärkeysjärjestykseen ja 60-70 tunnin työviikot eivät ole asioiden tärkeysjärjestyksen kärkipäässä. Mutta aika helpolla olenkin nyt päässyt. Pikkupomot eivät enää soittele 4-5 kertaa päivässä ja käske tehdä useampia juttuja. Olen saanut ihan rauhassa tehdä jutun tai kaksi päivässä. Mietin jo, että pelkäävätkö he, että saan hermoromahduksen, jos mua oikein hätistellään. Vai ovatko sen verran viisaita, että tajuavat, ettei kukaan jaksa töissä samaan tahtiin kuin mitä minä tein kaksi vuotta? Nyt on ainakin paljon helpompi olla töissä, kun ehtii syömäänkin päivällä =)

Tosin tänään jäi syömiset väliin. Tämä samainen flunssa iski viikonloppuna kurkkuuni. Tuntuu siltä kuin kurkussa olisi pino hiekkapaperia ja kissan karvapalloja... Nieleminen on tuskaista, mutta suussa on pidettävä kuitenkin jotain. Jotain = mynthonia. Kuumaa juomaa ei voi niellä, koska se polttaa kurkussa kuin nuotio. Kylmä juoma tuntuu helpottavan hetkeksi. Ja ruoka sitten? Yritin syödä sämpylän... tuntui kuin olisi yrittänyt nielaista kilon nauloja ilman nestettä... Soitin työterveyteen, jossa sanottiin, että voin tulla huomenna näyttämään kurkkuani. Eli syödään huomiseen saakka mynthoneita ja juodaan kylmää mehua...