Juhannus sitten tuli ja meni. Pidin ennen juhannusta pari rästivapaata pois, ja oli ihan mukavaa saada olla töistä poissa muutaman päivän pitempään. Nyt pitäisi sitten jaksaa ahertaa vielä neljä viikkoa ennen kuin kesäloma alkaa... Kuulostaapa tuskastuttavan pitkältä ajalta. Aamulla ajaessani töihin tuntui kuin olisin ollut yksin liikenteessä. Muuten valtatiellä on vaikka kuinka paljon autoja, kuten myös keskustassa, mutta tänään olin lähes yksin... Tuli ihan orpo olo ja pienoinen v****us kun tajusi kaikkien muiden olevan lomalla... No, minä nautin sitten kuukauden kuluttua =D

Juhannuksena ei sitten tullut lepäiltyä laakereilla, vaikka niin olinkin hieman kaavaillut... Saimme äitin kanssa vihdoin ruohonleikkurini toimimaan (se siis tarvitsi vain uuden sytytystulpan) ja sen jälkeen sainkin ajaa polviin venähtäneen ruohikon. Siinä menikin hieman enemmän aikaa mitä muutoin, kun joutui ajamaan pienen kaistaleen kerrallaan, jotta kone jaksoi vetää. Mutta onpahan ainakin leikattu nyt! =D Vielä pitäisi jaksaa haravoida leikattu ruoho pois... Mutta nyt kehtaa istua ulkonakin kun nurmikko on niinkuin pitää.

Tytöt nauttivat kovasti kun mammakin oli monta päivää kotona ja oltiin paljon ulkona. Rompulan tyyliin kuuluu mieletön piehtarointi pihalla aina kun se pääsee ulos. On niin hauskaa ja mukavaa nauttia kesästä ulkona!

Pitihän tyttöjä yrittää poseerauttaakin juhannuksen kunniaksi, mutta molemmat olivat erittäin kypsyneet mamman kuvauksiin. Aina kun ei huvittaisi istua ja näyttää kauniilta... Tällaista jälkeä silti saatiin Arskasta irti...

... ja tällaista Rompulasta....