Rompulalla on tänä iltana leikkaus edessä... Löysin puolitoista viikkoa sitten viikkotarkastuksessa nisän vierestä kaksi kovaa, herneen kokoista, kiinnittynyttä pattia. Eli kasvaimia... Tänään ne vihdoin poistetaan ja lähetetään patologille, jotta saadaan tietää ovatko ne hyvä- vai huonolaatusia. Toivotaan hartaasti, että hyvälaatusia...

Huomisen pidän vapaata töistä, jotta saan seurata Rompulaa. Ei tuon leikkauksen pitäisi paha olla, mutta oman mielenrauhan takia on pakko olla leikkausta seuraavana päivänä kotona, jotta näen itse, että kaikki on ok.

Sitten alkaaki hermoilu ja tulosten odottaminen... Tai no hermoilu alkoi jo puolitoista viikkoa sitten...Pessimistinä olen käynyt läpi kaikki mahdollisuudet ja pahimmat asiat. On tässä jo vietetty monta unetonta yötä ja itkettykin jo monia litroja... En uskalla enää edes ajatella mitä voi olla edessä... Rompula on mulle kaikki kaikessa...

Pitäkäähän blogi-ystävät peukut pystyssä meille...