Mun flunssa vaan pahenee eikä sitten millään meinaa antaa periksi =( Uutteita olen ottanut sitten vaikka minkälaisia, ja ne tuovat hetkittäin helpotusta, mutta aamulla on taas samanlainen olo. Kaiken lisäksi mun ääni on todella matala, ja sopisin ihan hyvin tällä äänellä töihin johonkin kuumalle linjalle...

Koska flunssa tukkii nenän totaalisesti, niin musta ei ole ollut lähteen pitkille lenkeille. Arskan kanssa ei olla nyt käyty hiihtokeskuksessa lainkaan, vaan palloiltu vaan lähialueella. Ei hyvä, ottaen huomioon Arskan painonpudotuskuurin, mutta eipä musta tällasessa kunnossa ole lähteen mäkiä nousemaan. Onneksi Arska on pitänyt itsensä kiireisenä pihallakin katsoen taas antaumuksella naapurin lehmiä... =D

Rompulakin on nauttinut kauniista syyssäästä ulkona Frodon kanssa. Tosin aina kun Frodo alkaa maukumaan sisälle, niin Rompulankin on päästävä sisälle. Tiedä sitten mitä ovat suunnitelleet yhdessä tekevänsä sisällä... =)

Pikkukissalla sen sijaan riittää energiaa vaikka muille jakaa. Se vetää meneen sisällä kahtasataa tunnista toiseen, ja rauhoittuu yleensä vasta klo 23 aikoihin. Muuten koko ilta menee tarkkaillessa omia jalkoja, että koska se Xena on jalan alla... Hyvin neiti X tulee toimeen koirien kanssa, ja Arskan kainalossa se viipyy aina välillä pitäessään hetken lepotauon juoksemiselta.

Sen verran rohkea kissanpentu on kyseessä, että se menee muitta mutkitta aina koirien ruokakupille, näiden saadessa sapuskat. Pokkana yrittää aina maistella mitä koirilla on kupissa, kunnes jompikumpi tytöistä älähtää sille ettei mun sapuskoihin ole tulemista. Siinäkään vaiheessa Xena ei yleensä siirry kauas, katsoo vaan koiria tyyliin "äläs mulle hattuile!" =D  Eli mun on aina koirille ruokaa annettaessa istuttava keittiössä, jotta saan kissan pois kupilta, ennen kuin jompikumpi vetää herneen nenäänsä...