Uusi vuosi toi sitten mukanaan uutta toivoa... Rompulan iho-ongelmiin ei auttanut edes uusi antibiootti ja joulun aikaan mä jo pessimistinä annoin periksi. Olin aivan valmis saattamaan ystäväni viimeiselle matkalle, sillä parannusta ei ollut tapahtunut ja itse olin niin henkisesti kuin fyysisesti ihan poikki. Huoli Rompulasta oli viennyt multa kaiken energian. Heräsin öisin puolen tunnin välein tarkistamaan onko Rompulalla viltti päällä, ilman sitä se tärisi kylmästä vaikka makkarissa oli kuinka lämmin. Heräsin joka aamu viimeistään puoli 9, jotta sain annettua lääkkeet samaan aikaan. Olin siis ihan loppu, ja kun Xenan sterilointi oli sovittu 30.12 niin ajattelin jo, että keskustelen lekurin kanssa kannattaako enää mitään tehdä.

No, pari päivää ennen tuota, niin Riikka keksi kysyä omalta lekuriltaan, että olisiko heillä ideoita siihen mikä Rompulalla voisi olla. Lekuri kysyi heti onko otettu cushingin testi. No, eipä ole. Ja kun mentiin Xena steriloimaan jutskailin lekurin kanssa tuosta ja päätettiin heti ottaa verikokeet (yksi heti ja toinen puolentoista tunnin kuluttua) ja ne lähetettiin labraan. Lekurin piti uudenvuoden aattona ilmoittaa mulle kahden jälkeen mitä tulos kertoo.

Eipä sitten kuulunut mitään päivällä ja mä jo aattelin, että eivät ehtineet labrassa katsoa verikokeita läpi. Uusi vuosi jo vaihtui ja kello 00.53 sain lekuriltani viestin, että tulokset viittaavat vahvasti cushingin tautiin. Vastasin viestiin ja hetken kuluttua lekuri soitti ja pahoitteli kun ei ollut päivällä sairaalareissun takia muistanut tarkistaa noita tuloksia. No, keskusteltiin sitten siinä ja päädytiin siihen, että kokeillaan josko lääkkeistä olisi apua. Lääke voi aiheuttaa sivuvaikutuksia, kuten ripulia, pahoinvointia, oksentelu jne (lista on pitkä...), mutta yleensä ne menevät ohi suht nopeaan. Varmuuttahan ei ole, että lääke auttaa, mutta kokeillaan... vaikka se onkin tuhottoman kallista. Kyselin äsken apteekista hintaa ja 30 tabletin pakkaus maksaa 110e... ja Rompula tarvitsee joko yhden tai kaksi tablettia päivässä...

Itse tautiin sitten... googlettelin vaikka kuinka paljon ja lopulta löytyi turkulaisen koirakissaklinikka oy:n sivuilta jonkinlaista selostusta. Eli tämä on cushingin tauti:

Häiriötila, joka johtuu korkean kortisolituotannon vahingollisista vaikutuksista elimistölle.
Cushingin tauti eli lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta koiralla on kohtalaisen yleinen sairaus. Häiriö, eli esimerkiksi kasvain, voi olla joko aivolisäkkeessä (85 – 90 % tapauksissa), joka valvoo ja säätelee lisämunuaisen toimintaa tai itse lisämunuaisen kuorikerroksessa saattaa olla muutos (10 – 15 % tapauksista).
Lisämunuainen tuottaa kortisolia kuorikerroksen nk. zona retikulariksesta ja zona fascikulatasta. Tämän tuotannon tasoa säädellään aivolisäkkeestä tulevan kortikotropiinin avulla. Jos aivolisäkkeeseen kehittyy kortikotropiinia tuottava kasvain, syntyy tästä liikatoimintaa lisämunuaisen kuorikerroksessa. Kortikotropiinin tuotantoa säätelee lisäksi nk. releasing – hormoni. Sekä tämän releasing -hormonin taso että kortikotropiinin taso laskee normaalisti, jos kortisolia on verenkierrossa liikaa.

Koska näitä pyhiä on ollut tässä vaikka kuinka paljon, niin lekuri ei ole saanut tilattua lääkkeitä, mutta saan ne todennäköisesti heti ensi viikon alussa, joten sitten kokeillaan niitä. Nyt sitten kaikki sormet ja varpaat ristiin, että lääke auttaa eikä aiheuta sivuvaikutuksia. Jos auttaa, niin Rompula voi saada lisäaikaa muutamasta kuukaudesta ihan vuosiin...

Kiitokset taas Riikalle (ja Riikan lekuriystävälle diagnoosista!) toivon palauttamisesta... Toivottavasti tästä on nyt sitten apua... =)