Nyt on taas oltu mukana yhdessä sun toisessa tapahtumassa. Kiirettä on siis pitänyt sitten viime blogikirjoituksen.

Ensin oltiin torstai-iltana kakaran kanssa ensimmäistä kertaa pentukoulussa. Menimme aikaisin paikalle, jotta saataisiin rauhassa tutustua uusiin paikkoihin. Koska mörkökausi on valloillaan, niin kakaran mielestä jo pelkkä harjoituskenttä oli kaamea ja se käveli sen ympäri karvat pystyssä. Karvat pysy yläilmoissa myös kun ensimmäiset pennut tulivat paikalle. Onneksi ensimmäiset olivat 7kk ikäinen cockerspanieli ja 8kk ikäinen lhasa apso. Aikansa niitä kyräiltyään, kakara uskalsi mennä moikkaamaan ja heilutteli jo häntäänsäkin.

Mutta sitten paikalle saapui 9kk ikäinen newfoundlandin pentu, jolla ihanasti pentukarvat sojotti joka suuntaan. Ja kakara säikähti sitä niin maan perusteellisesti!!! Kakara olisi varmaan juossut kotiin saakka, jos olisi päässyt irti. Se tuijotti nöffipentua mun jalkojen takaa karvat pystyssä, pärski kuin orivarsa ja örisi. Nöffin jälkeen paikalle tuli 3 villiä hirvikoirasisarusta, jotka huusivat ja mellestivät, ja tämä sai meitin kakaran örinät ja pärskinnät vaan lisääntymään.

Kakara ei suostunut liittymään muitten pentukoululaisten kanssa samaan rinkiin ohjaajan ympärille, joten me oltiin sitten hieman sivussa. Kakara jo hieman rentoutu, kun yhtäkkiä noin 10-vuotias, mustiin pukeutunut poika ns. tippui kentän laidalla olleesta puusta ja alkoi huutaa kurkku suorana. Siinä vaiheessa kakara oli täysin valmis nostamaan kytkintä. Loppuajan kakara joutuikin sitten kyttäilemään sekä nöffipentua että puusta pudonnutta kakaraa vuorotellen... =)

Tunnin lopulla kakara jo hieman rentoutu ja päästiin jopa rinkiin mukaan. Kun mä vaan touhusin sen kanssa enkä välittänyt sen pärskimisestä, niin kakara vissiin tuumasi, ettei ne olekaan niin vaarallisia asioita. Opittiin siinä sivussa high fiven anto ja lelun merkkaaminen kuonolla. Torstaina mennään sitten taas, ja toivotaan, että nöffin karvat eivät sojottaisi niin pelottavasti =D

Perjantaina lähdin sitten aamusta äidin kanssa Seinäjoelle käsityömessuille. Edellisenä iltana oli satanut vettä muutaman minuutin ajan, jonka jälkeen pakkanen laski -5 asteeseen. Aamulla tiet oli sitten peilikirkkaat. Hieman kun kesärenkailla paino kaasua, niin perä lähti menemään. Taitoimme siis matkaa hyvin hiljaisella vauhdilla, ja vauhti putosi entisestään sen jälkeen kun oli ohitettu kaksi ojassa olevaa autoa... Musta tosin tuntu, ettei me koskaan päästäisi perille, mutta onneksi Seinäjoen tie oli suhteellisen kuiva ja pystyi painamaan kaasua normaalisti. Poikettiin matkalla Kauhavan Kangas-Aittaan, josta äiti osti peräkontin täyteen matonkuteita sikahalvalla =) Mä jo ehdin varaamaan pari mattoa itselleni =)

Messuilla olikin sitten taas vaikka minkälaista tarjontaa. Ihan kaikkea ei viitsinyt ostaa vaikka mieli tekikin. Suurimmat ostokset teinkin Heinikan ja Paperinauhan myyntipisteistä. Mukaan tarttui myös kirjontatyyny ja muuta, pientä hyödyllistä, kuten kuvasta näkyy... =)

Nuo kuvassa vasemmalla olevat pitsit oli ihan älyttömän halpoja. Joku täti niitä myi ns kirppisperiaatteella. Noissa on yhteensä 8 metriä erilaista pitsiä ja hinnaksi tuli vaivaiset 4 euroa!!

Lauantaina aloitettiin sitten eläinten viikon vietto.

 

 

 

 

Kokkolassa järjestettiin perinteiseen tapaan kulkue, johon päätin osallistua sekä Arskan että Divan kanssa. Tuumin, että mörkö-kakaralle tekee hyvää päästä taas vieraaseen paikkaan vieraitten koirien kanssa. Aluksi kakara olikin taas ihan jäykkänä ja mamman jalkojen takana piilossa, mutta kun ihana Tage tuli iskänsä kanssa paikalle, niin Divakin uskaltautui jo näyttäytymään =)

Kulkueessa oli noin 30-40 koiraa, joista suurin osa pieniä, haukkuvia ja rähiseviä koiria =( Muutama rähisevä pinseri pääsikin välinpitämättömän omistajansa ansiosta rähisemään Tagelle kesken kävelyn, mutta onneksi Tagen Fazli-iskä piti huolen siitä, ettei kukaan purrut poikaa. Me hypättiin jalkakäytävälle heti kun rähinä alkoi, ettei vaan kakara saisi lisää pelon aihetta.

Mulla oli kamera mukana laukussa, mutta kun on vaan kaksi kättä, niin ei saanut otettua kuvia, kun toisella oli pidettävä Arskaa, joka totuttuun tapaan tallusteli rentona eteenpäin, ja toisella Divaa, jota piti välillä houkutella mukaan ja välillä kehua. Kävelyn alkumatka meni Divalta taaksepäin tuijottaen, kun meitä seurasi kolme ranskista, mutta melko pian kakara rentoutu ja käveli hienosti Arskan ja Tagen välissä =)

Kävelyn loputtua Tagen mamma näpsi muutaman kuvan, jotta näette, että oltiin paikalla keskustan hulinassa...

Kuvat: Satu Lukkarila

Alimmaisessa kuvassa mukavasti "vanhukset" Arwen ja Fazli tyytyvät katselemaan maisemia kun taas kakarat Diva ja Tage olisivat jälleen lentovalmiudessa =D

Kommenteissa oli kyselty Arskan ja Divan oikeita nimiä, joten paljastetaan se nyt sitten tässä virallisesti eli Arwen on Bullcape´s Olga Juhlapainos ja Diva Bullberry Frideswide =) Edesmennyt ja kovasti ikävöity Rompula oli nimeltään Old Ruin´s Bambino...