Meillä vietettiin sitten 1-vuotis synttäreitä maanantaina. Mun pieni Adah-vauva täytti jo vuoden! Hirmu nopeaa aika on kulunut, tuntuu, että vasta äsken tuo piiperoinen meille tuli.

Meillä koirien synttäreitä vietetään kuten lapsiperheissä lasten synttäreitä. Turha kenenkään yrittää mua syyllistää, että pidän koiriani inhimillisinä. Mulle nämä nyt kuitenkin ovat karvaisia lapsia, jotka eivät kuitenkaan elä kuin pellossa ilman mitään kasvatusta. Koirat ainakin näyttävät nauttivan synttäripippaloista, sillä sillon on luvassa herkkuja, jotka tosin pitää ensin ansaita eri tempuilla :)

Synttärisankari oli itse pukeutunut nimensä veroisesti tiaraan...

Ja tiara ei tosiaan ollu päällä koko iltaa, ei se sellaisessa menossa pysy päässä, kunhan nyt hetken kuvauksien ajan.

Vieraat, eli Arska ja Aikkukin, pukeutuivat hetkeksi juhlan kunniaksi...

Adahlle olin tehnyt kakun, joka sai aikaiseksi sekä sankarissa että juhlijoissa melkoisen kuolamäärän :) Maksalaatikkokakku oli höystetty raejuustolla, nakeilla ja pekonilihapullilla.

Ehdin kynttilän ottaa kakusta pois, siirtää lautasen tiskipöydälle ja kääntyä laittaan kameran pöydälle, kun kakun odotus oli liikaa sankarille... Neiti hyppäs tiskipöytää vasten ja alkoi maistella. Ei meillä sellasta hyväksytä, mutta pakko oli näpsästä kuva tilanteesta...

Kakusta annettiin pieni palanen myös vieraille, ja kaikki olivat tyytyväisiä.

Lahjaksi Adah sai uuden sängyn, kaksi uutta pantaa, kaksi lelua ja hieman herkkuja. Eilen tullessani töistä kotiin, niin toinen leluista oli jo paloiteltu pieniin osiin, mutta sen nyt osasi odottaakin... Meillä on melkoinen lelujen hautausmaa varastossa ;)

Eilen oltiinkin sitten unohdettu jo juhliminen ja siirrytty arkielämään. Adahn kanssa olimme tokoilemassa ja sujui kyllä aivan loistavasti! Viikon ajan ollaan harjoiteltu seinän vieressä sivulle-tuloa ja nyt se onnistui hallissakin lähes moitteettomasti. Neiti kun on aikaisemmin sivulle tultaessa jäänyt vinoon (ihan jotta näkisi mamman ja mamman namikäden paremmin :D), mutta nyt sellaista ongelmaa ei ollut. Yhden kerran neiti jäi vinoon tunnin loppupuolella kun ei enää jaksanut keskittyä.

Uutta harjoiteltavaa saatiin kuitenkin taas. Adahn mielestä liikkeestä maahanmeno on ihan turhaa, erityisesti kun hallissa on maapohja. Sehän on kylmä! Lisäksi tuo maahanmeno vaatii tällä hetkellä useamman käskyn, joten on meillä tuossa harjoittelemista :) Mutta eipä meillä ole mihkään kiire, kunhan huvin vuoksi harjoitellaan, ja ehkä sitten joskus ollaan niin taitavia, että voidaan se BH-koe suorittaa... :)